Enemmän päänvaivaa tästä tekemisestä aiheutuu kuitenkin minulle. Ohjaaminen on vaikeaa! Monesti olen ihmetellyt, että miksi koira on jossain aivan muualla kuin minne minä AJATTELISIN sen menevän. Vika löytyy täältä kirjoittajan paikalta. Jedi seuraa tekemisiäni tarkkaan ja menee juuri sinne minne ohjaan, ei sinne minne luulen sitä ohjaavani! Löytyisikö jostain kurssi, johon voisi mennä ilman sitä koiraa opettelemaan valssia, sylikäännöksiä, takakäännöksiä ja niitä kaikkia muita asioita, jotka olen jo autuaasti unohtanut!
Laji itsessään on sen verran mielenkiintoinen, että jatkoa seuraa. Syksyllä jatkuu siis jatkokurssin merkeissä ja katsotaan mitä ihmeitä siellä saadaan ohjaajassa aikaiseksi. Jedi itsessään on osoittanut jälleen olevansa reipas ja rohkea, kuten se on aina ollutkin. Uudet esteet kuten puomit ja pussit eivät ole aiheuttaneet mitään epäröintiä. Lähinnä liiallista vauhtia on jouduttu ajoittain karsimaan sekä opettamaan koiralle esteiden oikeaa suorittamista. Esimerkiksi putkeen Jedi menee kyllä mielellään, mutta saattaa tulla samasta päästä ulos, kun minä en tajua liikkua oikein, mutta sehän ei toki ole koiran vika. Ohjaaja on vain liian hidas ja ehkä kömpelö ja vähän pääsiäiskäsi! :D
Toivottavasti syksyllä meille on jostain löytynyt taas lisää malttia keskittyä muuhunkin kuin naisiin... Mielessä kolkuttelee myös BH-kokeeseen ilmoittautuminen, mutta katsotaan nyt mitä kaikkea kesällä saadaan aikaiseksi. BH-kurssi on nyt kesällä ohjelmassa, mutta kirjoitellaan siitä sitten erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti